tällä kertaa kirjoittelen järjestöstä nimeltä
Nuoret Kotkat
kyseessä on sosiaalidemokraattisiin arvoihin luottava lapsi- ja nuorisojärjestö, joka järjestää esim. iltapäiväkerhoja ja leirejä yms. tapahtumia lapsille ja nuorille. nuorilla kotkilla on monia sisarjärjestöjä useissa maissa, jolloin toiminnasta saadaan myös kansainvälistä. kattojärjestönä toimii IFM-SEI.
miten sinne on eksytty? naapurin tädin kautta. täti vei leirille, leiri vei sydämen. nyt on leiriä ja retkiä ja kaikennäköisiä tapahtumia takana jo lähes seitsemän vuoden ajalta, ja ystäviä ja kokemuksia kertynyt reilusti ympäri maailmaa ja suomea.
mitä siellä tehdään? no, tekisi mieli vastata että ei mitään erikoista. mutta tarkemmin ajatellen tehdäänhän siellä vaikka mitä. ollaan kaikki kaikkien kavereita. nykyaikana sehän taitaa olla kaikki kaikessa.
on vaikea uskoa norjan tapahtumia. leirillä oli myös norjalaisia nuoria kotkia, onneksi tällä kertaa joukossa ei ollut omia tuttuja. mutta olisi voinut olla. ja joillain ihmisillä myös oli. myös minun ystävilläni.
minä olisin voinut olla siellä leirillä. se leiri, johon ampuja olisi voinut iskeä, olisi voinut olla leiri jolle lähden tänä lauantaina. CO-camp, englanti. CO, lyhenne sanoista co-operation, suomennos yhteistyö.
yhteistyö. se on hieno sana. miksi joku haluaa sotia sellaista aatetta, sellaista periaatetta vastaan, jossa halutaan toisille vain hyvää? missä kaikki ovat kaikkien kavereita? missä ketään ei jätetä yksin?
koska hän ei tiennyt paremmasta. hän ei tiennyt että on olemassa vaihtoehtoja. koska hän oli yksin. koska kukaan ei ollut yhteistyössä hänen kanssaan.
ei tarvitse ryhtyä demariksi tai nuoreksi kotkaksi, mutta miten olisi hitunen lisää välittämistä ja yhteistyötä tähän päivään? niin ei kenenkään tarvitsisi olla yksin.
lisätietoa nuorista kotkista löydät esim täältä: www.nuoretkotkat.fi
tiistai 26. heinäkuuta 2011
sunnuntai 1. toukokuuta 2011
plus de passe-temps pt.1
plus de passe-temps kertoo jotain blogin kirjoittelijan harrastuksista ja intohimon kohteista, tässä tulee part 1 eli
le théâtre
eli teatteri
pienestä pitäen sisälläni syvällä on asunut pieni esiintyjä, joka oikeastaan puhkesi kukkaansa aloitettuani yläasteen sekä päädyttyäni Turun Nuoren Teatterin peruskursseille. vaikka olenkin aina pitänyt teatterista ja esiintymisestä ja kaikesta mikä siihen liittyy, aloin silloin vasta ymmärtää mitä kaikkea ihmeellistä tuo maailma pitää sisällään. vaikka en sitä kyllä vieläkään täysin ymmärrä.
nuoren teatterin innoittamana hain ilmaisutaidon tunneille (täysin turhia ilman pätevää opettajaa) ja yläasteen jälkeen päädyinkin ilmaisutaitolukioon. tähän väliin on pakko sanoa että meidän lukio on paras, ei vain hyvän henkensä ansiosta vaan myös hyvän opetuksen tasonsa puolesta (ainakin teatteriopettajien hehehe) lukion kautta sitten päädyinkin elämäni ensimmäiseen oikeaan proggikseen mukaan JoJo-teatterille. eikä ollut helppo aloitus melko kokemattomalle näyttelijälle. tuntui että koko työryhmä oli ihan pihalla mitä pitäisi tehdä. roolihahmo ja teksti aukesivat vasta puolen vuoden harjoittelun jälkeen. roolihahmo oli melko vaikea (minusta), sillä sen asema ja olemus olivat kaikille hieman epäselviä, ja se erosi itsestäni todella todella mucho bien mycket paljon. vasta kun opin miten tekstin ja roolihahmon kanssa pitäisi työskennellä, aloin päästä jyvälle mitä minulta odotettiin ja miten minun pitäisi näytellä. tiivistettynä siis - maailman paras mahdollinen ensimmäinen proggis. näytteleminen ei ole aina ruusuilla tanssimista, mutta kun se on, niin se on sitä potenssiin 100. jos joku HH-ihminen lukee tätä, tiedoksesi vain että ikävöin sinua ja koko muuta työryhmää.
proggiksen lisäksi tärkeitä opetuksen lähteitä ovat olleet TNT:n kurssien lisäksi lukion kurssit, jossa teatterin moniuloitteisuus on hyökännyt päälle todenteolla. teatteritekniikoita teatteriguruja teatterityylejä teatteriharjoitteita esityksiä esityksiä performansseja tulee sellaisella tahdilla eteen ettei sitä kerkeä edes itse tajuamaan. ehkäpä juuri siksi se onkin niin kiehtovaa. että sitä ei tajua. sillä eihän kaikkea voi tajuta. tärkeämpää on että teet kuin että ajattelet. tekemisen jälkeen voi sitten ajatella. pääset todella haastamaan itsesi henkisesti fyysisesti mentaalisesti sosiaalisesti psyykkisesti tai ihan miten vain sen haluaa ajatella.
minulle tärkeää teatterissa on itsensä haastamisen lisäksi on tunteiden herättely. haluan nähdä teatteria joka herättää ajatuksia ja haluan tehdä teatteria mikä herättää ajatuksia. tai tunteita. tai sekä että. eniten rakastan naurattaa ihmisiä sillä silloin maailma tuntuu paremmalta paikalta elää. teatteri on kanava ja mahdollisuus vaikuttaa ihmiseen. ihan miten tahansa.
saimme nopean toiminnan teatterin kurssilla läksyksi käydä erilaisilla teatterisivuilla (performanssi-, impro-, nopean toiminnan, sorrettujen teatteri yms) josta nyt teille tässä pieni näyte.
improv everywhere ryhmältä tämänvuotinen tempaus jossa 9.1 yli 5000 ihmistä otti housut pois metroissa yli 48 kaupungissa 22 maassa ympäri maailmaa. new yorkisa tämä oli jo 10 kerta kun tapahtumaa järjestettiin ja se keräsi 3 500 osallistujaa.ja kyllä, tämäkin on teatteria.
siksi teatteri on plus de passe-temps.
le théâtre
eli teatteri
pienestä pitäen sisälläni syvällä on asunut pieni esiintyjä, joka oikeastaan puhkesi kukkaansa aloitettuani yläasteen sekä päädyttyäni Turun Nuoren Teatterin peruskursseille. vaikka olenkin aina pitänyt teatterista ja esiintymisestä ja kaikesta mikä siihen liittyy, aloin silloin vasta ymmärtää mitä kaikkea ihmeellistä tuo maailma pitää sisällään. vaikka en sitä kyllä vieläkään täysin ymmärrä.
nuoren teatterin innoittamana hain ilmaisutaidon tunneille (täysin turhia ilman pätevää opettajaa) ja yläasteen jälkeen päädyinkin ilmaisutaitolukioon. tähän väliin on pakko sanoa että meidän lukio on paras, ei vain hyvän henkensä ansiosta vaan myös hyvän opetuksen tasonsa puolesta (ainakin teatteriopettajien hehehe) lukion kautta sitten päädyinkin elämäni ensimmäiseen oikeaan proggikseen mukaan JoJo-teatterille. eikä ollut helppo aloitus melko kokemattomalle näyttelijälle. tuntui että koko työryhmä oli ihan pihalla mitä pitäisi tehdä. roolihahmo ja teksti aukesivat vasta puolen vuoden harjoittelun jälkeen. roolihahmo oli melko vaikea (minusta), sillä sen asema ja olemus olivat kaikille hieman epäselviä, ja se erosi itsestäni todella todella mucho bien mycket paljon. vasta kun opin miten tekstin ja roolihahmon kanssa pitäisi työskennellä, aloin päästä jyvälle mitä minulta odotettiin ja miten minun pitäisi näytellä. tiivistettynä siis - maailman paras mahdollinen ensimmäinen proggis. näytteleminen ei ole aina ruusuilla tanssimista, mutta kun se on, niin se on sitä potenssiin 100. jos joku HH-ihminen lukee tätä, tiedoksesi vain että ikävöin sinua ja koko muuta työryhmää.
proggiksen lisäksi tärkeitä opetuksen lähteitä ovat olleet TNT:n kurssien lisäksi lukion kurssit, jossa teatterin moniuloitteisuus on hyökännyt päälle todenteolla. teatteritekniikoita teatteriguruja teatterityylejä teatteriharjoitteita esityksiä esityksiä performansseja tulee sellaisella tahdilla eteen ettei sitä kerkeä edes itse tajuamaan. ehkäpä juuri siksi se onkin niin kiehtovaa. että sitä ei tajua. sillä eihän kaikkea voi tajuta. tärkeämpää on että teet kuin että ajattelet. tekemisen jälkeen voi sitten ajatella. pääset todella haastamaan itsesi henkisesti fyysisesti mentaalisesti sosiaalisesti psyykkisesti tai ihan miten vain sen haluaa ajatella.
minulle tärkeää teatterissa on itsensä haastamisen lisäksi on tunteiden herättely. haluan nähdä teatteria joka herättää ajatuksia ja haluan tehdä teatteria mikä herättää ajatuksia. tai tunteita. tai sekä että. eniten rakastan naurattaa ihmisiä sillä silloin maailma tuntuu paremmalta paikalta elää. teatteri on kanava ja mahdollisuus vaikuttaa ihmiseen. ihan miten tahansa.
saimme nopean toiminnan teatterin kurssilla läksyksi käydä erilaisilla teatterisivuilla (performanssi-, impro-, nopean toiminnan, sorrettujen teatteri yms) josta nyt teille tässä pieni näyte.
improv everywhere ryhmältä tämänvuotinen tempaus jossa 9.1 yli 5000 ihmistä otti housut pois metroissa yli 48 kaupungissa 22 maassa ympäri maailmaa. new yorkisa tämä oli jo 10 kerta kun tapahtumaa järjestettiin ja se keräsi 3 500 osallistujaa.ja kyllä, tämäkin on teatteria.
siksi teatteri on plus de passe-temps.
torstai 21. huhtikuuta 2011
kuningas alkoholi(ko)
saimme koulussa tehtäväksi tehdä esitelmiä suomalaisista kansantaudeista. tein parini kanssa esitelmän alkoholismista.
10-15% suomalaisista miehistä kärsii elämänsä aikana alkoholismista. jos suomen väkiluku on 5 miljoonaa, joista miehiä on noin puolet, voi nopeasti laskea että noin 250 000 suomalaista miestä kärsii alkoholismista jossain vaiheessa elämäänsä.
miksi alkoholia juodaan? maun vuoksi? huvin ja urheilun vuoksi? vai ihanko sen takia, että yritetään paeta todellisuutta?
alkoholismin taustalla ovat usein henkiset ongelmat, kuten masennus, jolloin viinasta haetaan apua elämän kurjuuteen. syitä alkoholismin taustalla voivat olla myös perinnölliset tekijät, kuten hyvä viinapää ja vaikeus tunnistaa humalatila. voisin myös kuvitella että suomen syrjäinen sijainti, sekä pitkä ja pimeä talvi, tuovat omat muuttujansa tähän yhtälöön.
kumminkin alkoholismi koskee lähinnä aikuisia. miksi sitten nuortenkin alkoholin kulutus on niin suurta? ovatko nuoret masentuneita ja haluavat tarttua pulloon helpottaakseen tuskaansa?
alkoholi fiksusti käytettynä on seurajuoma. ujon ihmisen on helpompi tutustua uusiin ihmisiin, tunnelma on rento ja vapautunut, ihmiset uskaltavat heittäytyä ja nauraa. entä sitten kun raja ylitetään?
uutisista on saatu lukea rymybileistä, joissa nuorten kotibileet ovat karanneet käsistä. tavaraa varastettu, pöydät kaadettu nurin, televisio heitetty ikkunasta, vaatekaapit täynnä virtsaa ja oksennusta. missä meni vikaan?
tämän takia alkoholilla on osto- ja käyttöikäraja 18. nuoret eivät tunne rajojaan eivätkä osaa käyttäytyä alkoholin kanssa oikein. en kyllä sano että osaisivat kaikki aikuisetkaan, tai että kaikki nuoret sekoaisivat vain alkoholia nähdessäänkin, vaan suurin osa osaakin käyttäytyä fiksusti ja yksinkertaisesti vain pitää hauskaa.
jos ja kun alkoholia käytetään, pitää tietää omat rajansa, ettei hauskanpito muutukin pahoinpitelyksi. tai jotain muuta vastaavaa. ja jos alkoholin käytöstä on enemmän haittaa kuin hyötyä, olisiko silloin syytä harkita hauskanpitoa ilman kuningas alkoholia? ja varsinkin, jos juomisen taustalla on vain syy "juominen on niin coool", on ehkä aika pohtia, mikä ihan omasta mielestä on cool.
10-15% suomalaisista miehistä kärsii elämänsä aikana alkoholismista. jos suomen väkiluku on 5 miljoonaa, joista miehiä on noin puolet, voi nopeasti laskea että noin 250 000 suomalaista miestä kärsii alkoholismista jossain vaiheessa elämäänsä.
miksi alkoholia juodaan? maun vuoksi? huvin ja urheilun vuoksi? vai ihanko sen takia, että yritetään paeta todellisuutta?
alkoholismin taustalla ovat usein henkiset ongelmat, kuten masennus, jolloin viinasta haetaan apua elämän kurjuuteen. syitä alkoholismin taustalla voivat olla myös perinnölliset tekijät, kuten hyvä viinapää ja vaikeus tunnistaa humalatila. voisin myös kuvitella että suomen syrjäinen sijainti, sekä pitkä ja pimeä talvi, tuovat omat muuttujansa tähän yhtälöön.
kumminkin alkoholismi koskee lähinnä aikuisia. miksi sitten nuortenkin alkoholin kulutus on niin suurta? ovatko nuoret masentuneita ja haluavat tarttua pulloon helpottaakseen tuskaansa?
alkoholi fiksusti käytettynä on seurajuoma. ujon ihmisen on helpompi tutustua uusiin ihmisiin, tunnelma on rento ja vapautunut, ihmiset uskaltavat heittäytyä ja nauraa. entä sitten kun raja ylitetään?
uutisista on saatu lukea rymybileistä, joissa nuorten kotibileet ovat karanneet käsistä. tavaraa varastettu, pöydät kaadettu nurin, televisio heitetty ikkunasta, vaatekaapit täynnä virtsaa ja oksennusta. missä meni vikaan?
tämän takia alkoholilla on osto- ja käyttöikäraja 18. nuoret eivät tunne rajojaan eivätkä osaa käyttäytyä alkoholin kanssa oikein. en kyllä sano että osaisivat kaikki aikuisetkaan, tai että kaikki nuoret sekoaisivat vain alkoholia nähdessäänkin, vaan suurin osa osaakin käyttäytyä fiksusti ja yksinkertaisesti vain pitää hauskaa.
jos ja kun alkoholia käytetään, pitää tietää omat rajansa, ettei hauskanpito muutukin pahoinpitelyksi. tai jotain muuta vastaavaa. ja jos alkoholin käytöstä on enemmän haittaa kuin hyötyä, olisiko silloin syytä harkita hauskanpitoa ilman kuningas alkoholia? ja varsinkin, jos juomisen taustalla on vain syy "juominen on niin coool", on ehkä aika pohtia, mikä ihan omasta mielestä on cool.
keskiviikko 20. huhtikuuta 2011
VAALIAVAUTUMINEN
noniin, tässä se sitten tulee! tätä kun ei saanut facebookissa rauhassa tehdä ilman että 22 ihmistä hyökkäsi kimppuuni.
perussuomalaisten vaalivoitto hämmentää. ensimmäinen reaktioni olikin "HYI HELVETTI", enkä usko että olin ainut. puolue, joka on antanut itsestään kuvan rasistisena, konservatistisena, vanhoillisena ja junttimaisena, ei voi herättää ensimmäisenä hurraa-huutoja kenessäkään, jonka lempisanoja ovat "kansainvälisyys", "suvaitsevaisuus", "tulevaisuus" jne. kuten minulla.ja kyllähän puolueesta löytyykin jyrkkiä mielipiteitä ja arvoja, joita en voi käsittää ja hyväksyä, esim. http://www.halla-aho.com/scripta/ihmisarvosta.html (kieltää ihmisarvon ja tasa-arvon perustellen sitä sillä, että ihmisarvoa ei voida määritellä, paitsi ehkä ammatin perusteella, jolloin maanviljelijät ja rakentajat olisivat hierarkian huipulla ja papit ja taiteilijat alimpana, ja että tasa-arvo käsite heitetään ajan myötä nurkkaan samalla tavalla kuin käsite maata kiertävästä aurinkosta)
mutta löytyy puolueesta fiksujakin kantoja ja näkökulmia, kun on nyt siihen tutustunut. suurin osa persuista on kumminkin melko ymmärrettävällä linjalla esimerkiksi maahanmuuton ja EU:n suhteen, toisin kuin media (timo soini) antaa ymmärtää.
ketä persuja on nyt sitten äänestänyt? pienet kuntien ja pitäjien asukkaat, maaseudun ja taajamien kansa. pienissä kunnissa persujen äänestysprosentti oli yli 50%, eli yli joka toinen asukas on äänestänyt persuja. ja miksi näin? no, onhan selvää, että persut kultivoituu yhteen henkilöön, timo soiniin. timo on oikein hyvä esiintymään televisiossa - ei lässyttele turhia ja puhuu kansanomaista kieltä. pisteet timpalle siitä! onko siis ihme, että esimerkiksi keskustan vaaliraha-sotkuihin kyllästyneet maalla asuvat haluavat nyt toimintaa ja oikeuksia itselleen, mitä persut ovat nyt kovasti lupailleet? ei tietenkään!
ja on persujen noususta seurannut jotain oikeasti hyvääkin - nyt kolme ex-suurinta puoluetta (kokoomus sdp keskusta) joutuvat pohtimaan miksi näin on käynyt ja mitä voitaisiin tehdä toiste. ehkä näemme viimeinkin jotain yllättävää...
on mielenkiintoista seurata mitä tuleman pitää. henkilökohtainen arvioni on, että persujen kohtalo on samanlainen kun vihreillä, jolloin he suostuvat tekemään kompromisseja mistä tahansa unohtaen omat kantansa ja periaatteensa. kauhuskenaarioni on, että persut pääsevät toteuttamaan äärimielipiteitään markkojen palautuksesta abortin kieltämiseen. toivonkin, ettei eduskuntaan ole äänestetty kaikkein kiihkomielisimpiä persuja markkoineen ja EU:sta eroamisineen.
antaa persujen yrittää - ja ajan näyttää! ja onneksi on aina olemassa ennenaikaisten vaalien mahdollisuus <3
perussuomalaisten vaalivoitto hämmentää. ensimmäinen reaktioni olikin "HYI HELVETTI", enkä usko että olin ainut. puolue, joka on antanut itsestään kuvan rasistisena, konservatistisena, vanhoillisena ja junttimaisena, ei voi herättää ensimmäisenä hurraa-huutoja kenessäkään, jonka lempisanoja ovat "kansainvälisyys", "suvaitsevaisuus", "tulevaisuus" jne. kuten minulla.ja kyllähän puolueesta löytyykin jyrkkiä mielipiteitä ja arvoja, joita en voi käsittää ja hyväksyä, esim. http://www.halla-aho.com/scripta/ihmisarvosta.html (kieltää ihmisarvon ja tasa-arvon perustellen sitä sillä, että ihmisarvoa ei voida määritellä, paitsi ehkä ammatin perusteella, jolloin maanviljelijät ja rakentajat olisivat hierarkian huipulla ja papit ja taiteilijat alimpana, ja että tasa-arvo käsite heitetään ajan myötä nurkkaan samalla tavalla kuin käsite maata kiertävästä aurinkosta)
mutta löytyy puolueesta fiksujakin kantoja ja näkökulmia, kun on nyt siihen tutustunut. suurin osa persuista on kumminkin melko ymmärrettävällä linjalla esimerkiksi maahanmuuton ja EU:n suhteen, toisin kuin media (timo soini) antaa ymmärtää.
ketä persuja on nyt sitten äänestänyt? pienet kuntien ja pitäjien asukkaat, maaseudun ja taajamien kansa. pienissä kunnissa persujen äänestysprosentti oli yli 50%, eli yli joka toinen asukas on äänestänyt persuja. ja miksi näin? no, onhan selvää, että persut kultivoituu yhteen henkilöön, timo soiniin. timo on oikein hyvä esiintymään televisiossa - ei lässyttele turhia ja puhuu kansanomaista kieltä. pisteet timpalle siitä! onko siis ihme, että esimerkiksi keskustan vaaliraha-sotkuihin kyllästyneet maalla asuvat haluavat nyt toimintaa ja oikeuksia itselleen, mitä persut ovat nyt kovasti lupailleet? ei tietenkään!
ja on persujen noususta seurannut jotain oikeasti hyvääkin - nyt kolme ex-suurinta puoluetta (kokoomus sdp keskusta) joutuvat pohtimaan miksi näin on käynyt ja mitä voitaisiin tehdä toiste. ehkä näemme viimeinkin jotain yllättävää...
on mielenkiintoista seurata mitä tuleman pitää. henkilökohtainen arvioni on, että persujen kohtalo on samanlainen kun vihreillä, jolloin he suostuvat tekemään kompromisseja mistä tahansa unohtaen omat kantansa ja periaatteensa. kauhuskenaarioni on, että persut pääsevät toteuttamaan äärimielipiteitään markkojen palautuksesta abortin kieltämiseen. toivonkin, ettei eduskuntaan ole äänestetty kaikkein kiihkomielisimpiä persuja markkoineen ja EU:sta eroamisineen.
antaa persujen yrittää - ja ajan näyttää! ja onneksi on aina olemassa ennenaikaisten vaalien mahdollisuus <3
minä ja filosofiystäväni pekka
sara sanoo:
*ONKO MINULLA LAPSIA
Pekka sanoo:
*en tiedä
*onko sinulla?
sara sanoo:
*mistä minä tietäisin
*mitä on tietäminen
Pekka sanoo:
*sepä se
*vaikea käsite
*filosofinen kysymys
sara sanoo:
*niin
*onko tietäminen sitä että olettaa tietävänsä jotain
*voinko tietää jotain jos en tiedä jotain
*?
Pekka sanoo:
*jos ajattelet, niin olet olemassa. Eli ajattelu = tietämistä
sara sanoo:
*mutta riittäkö että ajattelen
Pekka sanoo:
*riittää.
sara sanoo:
*mutta miten perustelet ajattelun olevan tietämistä
*auttaako se että tiedän ajattelevani tietäväni onko minulla lapsia
Pekka sanoo:
*sinun on pakko tietää jotain jos ajattelet
*auttaa.
sara sanoo:
*okei minä ajattelen nyt mutta en kyllä tiedä onko minulla lapsia :(
*pekka auta!
Pekka sanoo:
*ei sinulla ol
**ole
*vielä
*ehkä joskus myöhemmin
sara sanoo:
*onko
*oletko ennustaja
Pekka sanoo:
*olen
sara sanoo:
*uuuuu
*mielenkiintoista!!!
*näetkö tulevaisuuteen
Pekka sanoo:
*näen
*mutta en voi kertoa
*se tekee aikaparadoksaalin
*jolloin tulevaisuus kaatuu
*jos saat tietää
*ja se muuttuu erillaiseksi
sara sanoo:
*o_O
*AIKAPARADOKSAALIn!
*MIKÄ SEON
Pekka sanoo:
*tulee muutos
*aikaan
sara sanoo:
*mihin aikaan
Pekka sanoo:
*tulevaisuuteen tai menneisyyteen
sara sanoo:
*on menneisyys aikaa
*onko*
Pekka sanoo:
*on
sara sanoo:
*mitä aikaa
Pekka sanoo:
*mennyttä aikaa
sara sanoo:
*mikä on mennyttä aikaa
Pekka sanoo:
*mennyttä aikaa
sara sanoo:
*:DDDD
*hei arvaa mitä oon alottanu oman blogin
Pekka sanoo:
*:-OOO
*minkälaisen
sara sanoo:
*sekalaisen
Pekka sanoo:
*kirjota joku päivä musta
sara sanoo:
*okei
*voin kopioida tän keskustelun sinne
*minä ja filosofiystäväni pekka
Pekka sanoo:
*okei hienoa
*pääsen blogiin
*ja musta tulee kuuluisa
*:)
*kiitos
*:)
*ONKO MINULLA LAPSIA
Pekka sanoo:
*en tiedä
*onko sinulla?
sara sanoo:
*mistä minä tietäisin
*mitä on tietäminen
Pekka sanoo:
*sepä se
*vaikea käsite
*filosofinen kysymys
sara sanoo:
*niin
*onko tietäminen sitä että olettaa tietävänsä jotain
*voinko tietää jotain jos en tiedä jotain
*?
Pekka sanoo:
*jos ajattelet, niin olet olemassa. Eli ajattelu = tietämistä
sara sanoo:
*mutta riittäkö että ajattelen
Pekka sanoo:
*riittää.
sara sanoo:
*mutta miten perustelet ajattelun olevan tietämistä
*auttaako se että tiedän ajattelevani tietäväni onko minulla lapsia
Pekka sanoo:
*sinun on pakko tietää jotain jos ajattelet
*auttaa.
sara sanoo:
*okei minä ajattelen nyt mutta en kyllä tiedä onko minulla lapsia :(
*pekka auta!
Pekka sanoo:
*ei sinulla ol
**ole
*vielä
*ehkä joskus myöhemmin
sara sanoo:
*onko
*oletko ennustaja
Pekka sanoo:
*olen
sara sanoo:
*uuuuu
*mielenkiintoista!!!
*näetkö tulevaisuuteen
Pekka sanoo:
*näen
*mutta en voi kertoa
*se tekee aikaparadoksaalin
*jolloin tulevaisuus kaatuu
*jos saat tietää
*ja se muuttuu erillaiseksi
sara sanoo:
*o_O
*AIKAPARADOKSAALIn!
*MIKÄ SEON
Pekka sanoo:
*tulee muutos
*aikaan
sara sanoo:
*mihin aikaan
Pekka sanoo:
*tulevaisuuteen tai menneisyyteen
sara sanoo:
*on menneisyys aikaa
*onko*
Pekka sanoo:
*on
sara sanoo:
*mitä aikaa
Pekka sanoo:
*mennyttä aikaa
sara sanoo:
*mikä on mennyttä aikaa
Pekka sanoo:
*mennyttä aikaa
sara sanoo:
*:DDDD
*hei arvaa mitä oon alottanu oman blogin
Pekka sanoo:
*:-OOO
*minkälaisen
sara sanoo:
*sekalaisen
Pekka sanoo:
*kirjota joku päivä musta
sara sanoo:
*okei
*voin kopioida tän keskustelun sinne
*minä ja filosofiystäväni pekka
Pekka sanoo:
*okei hienoa
*pääsen blogiin
*ja musta tulee kuuluisa
*:)
*kiitos
*:)
kun on alkuun päästy ei loppua näy
vai menikö se sittenkään niin? oon meinannu luovuttaa tän blogin alotuksen tunnin sisällä jo 5 kertaa koska se ei tottele mua >:( kuulin nyt tosin että tän hallitsemisen menee aikaa, eikä mulla oo varaa ruikuttaa kun en saanut vartissa heti sen näköstä jälkeä aikaan kun olisin halunnut :d
miksi blogi? koska mm. facebookissa oon saanut kommenttia että mee muualle angstaamaan! siitä se ajatus sitten lähti. eipähän tarvi enää kenenkään ruikuttaa että raiskaan heidän seinänsä turhilla statuspäivityksillä.
tänne voin sitten rauhassa angstata ja arvostella asioita niin ettei kenenkään tarvitse niitä väkisin lukea :d
kuka minä olen? no siinäpä vasta filosofinen kysymys mutta 16-vuotias lukiolaisNEITOKAINEN (:DD) Turusta, jota kiinnostaa maailman meno monelta eri kantilta. tänne ei tule siis satelemaan tekstiä pelkästään yhden aihepiirin asioista, vaan kaikkea maan ja taivaan väliltä :d
trop différente eli liian erilainen. esimerkiksi facebookkiin ;)
miksi blogi? koska mm. facebookissa oon saanut kommenttia että mee muualle angstaamaan! siitä se ajatus sitten lähti. eipähän tarvi enää kenenkään ruikuttaa että raiskaan heidän seinänsä turhilla statuspäivityksillä.
tänne voin sitten rauhassa angstata ja arvostella asioita niin ettei kenenkään tarvitse niitä väkisin lukea :d
kuka minä olen? no siinäpä vasta filosofinen kysymys mutta 16-vuotias lukiolaisNEITOKAINEN (:DD) Turusta, jota kiinnostaa maailman meno monelta eri kantilta. tänne ei tule siis satelemaan tekstiä pelkästään yhden aihepiirin asioista, vaan kaikkea maan ja taivaan väliltä :d
trop différente eli liian erilainen. esimerkiksi facebookkiin ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)